Oikeanlaisten jalkojen valinta tekee ruokailutilasta toimivan ja estää kalusteen huojumisen arjessa, vaikka oma mittausosaaminen rajoittuisi usein pelkkään peukalotuntumaan. Selkeillä mitoilla ja kestävillä materiaalivalinnoilla pöytäprojekti etenee luotettavasti valmiiseen lopputulokseen saakka. Eikä kannata unohtaa, että laadukas, uutena ostettava ruokapöytä sisältää oikeanlaiset jalat valmiiksi.

Teräksiset U-jalat tuovat lankkupöytään teollista kestävyyttä

Kun suunnitteilla on uusi ruokapöytä, ja erityisesti massiivinen lankkupöytä, katse kääntyy nopeasti selkeälinjaisiin metallijalkoihin. U-jalat tarjoavat poikkeuksellisen hyvän vakauden painaville kansille, koska kuormitus jakautuu tasaisesti suoralle teräsprofiilille koko pöytälevyn leveydeltä. Tyypillinen asennustyöhön ryhtyvä nikkaroija tosin onnistuu usein pudottamaan kuusiokoloavaimen sohvan alle jo ennen ensimmäisen ruuvin kiristämistä ja kuluttaa puoli tuntia konttaamalla lattialla taskulampun valossa. Tämä kömpelyys ei silti poista metallijalkojen hyötyjä, sillä 80 millimetriä leveästä ja kahden millimetrin paksuisesta teräksestä valmistettu U-jalka pitää sadan kilon painoisen puukannen luotettavasti paikoillaan.

Jalkojen sijoittaminen pöytälevyn pituussuunnassa vaikuttaa suoraan siihen, miten mukavasti ruokailijat mahtuvat istumaan. Hyvä perussääntö kahden metrin mittaiselle kannelle on asentaa U-jalat 20 senttimetrin päähän pöytälevyn päädyistä. Keskiverto sisustaja mittaa tämän etäisyyden yleensä suurella itseluottamuksella pelkästään silmämääräisesti ja ihmettelee myöhemmin illallisella, miksi päädyssä istuva vieras joutuu puristamaan säärensä tiukasti teräsputkea vasten. Kun mittanauhaa malttaa käyttää huolellisesti molemmissa päissä, päätypaikoille jää vähintään 40 senttimetriä vapaata tilaa polville ja tuolin saa työnnettyä kokonaan pöydän alle silloin, kun sitä ei käytetä.

Tuolien leveys määrää pitkälti sen, millaisella jalkojen sisämitalla varustettu ruokapöytä toimii arjessa ilman jatkuvaa kolinaa. Jos ruokapöydän tuoli on leveydeltään 48 senttimetriä, kahden tuolin väliin tarvitaan vähintään 10 senttimetriä vapaata tilaa ja samat 10 senttimetriä kumpaankin reunaan ennen jalan teräspintaa. Tilantarpeita ei kannata laskea vasta siinä vaiheessa, kun upouudet pehmustetut tuolit kiilautuvat toisiinsa jumiin ja ruokapöydästä poistuminen vaatii akrobaattisia taitoja. Onneksi U-jalat voi hankkia juuri oman kannen leveyteen sopivina, jolloin esimerkiksi 90 senttimetriä leveän kannen alle asennetaan 80 senttimetriä leveä jalkapari takaamaan vakaa painopiste.

Pintakäsittely ratkaisee metallijaloissa paljon arjen siisteyden ja kalusteen huollon kannalta. Jauhemaalattu mattapintainen teräs kestää imurin kolhuja ja kengänkärkien osumia huomattavasti paremmin kuin tavallinen spraymaali. Innokas huonekalujen ehostaja saattaa kylläkin luulla pystyvänsä pitämään mustan metallipinnan ikuisesti täysin tahrattomana, kunnes ensimmäinen villasukkapari jättää siihen harmaan pölykerroksen kymmenen minuuttia siivouksen jälkeen. Mattapintainen jauhemaalaus on silti kiitollinen valinta, sillä sen puhdistamiseen riittää pelkkä lämpimällä vedellä kostutettu mikrokuituliina ilman voimakkaita liuottimia.

Klassiset massiivipuujalat ja onnistumisen elintärkeät mitat

Perinteiset massiivipuujalat ovat luonnollinen valinta silloin, kun kotiin kaivataan rauhoittavaa puupintaa ja materiaalien yhtenäisyyttä. Täyspuinen jalka laajenee ja supistuu ilmankosteuden vaihteluiden mukana samassa tahdissa kuin puiset ruokapöydät ja paksut lankkukannet. Asennustilanteessa tavanomainen kotipuuseppä joutuu kuitenkin herkästi nöyrtymään, sillä liika into ja akkuporakoneen väärä vääntömomentti ilman esiporausta halkaisevat helposti kalliin tammipilarin ja tuottavat pitkän hiljaisuuden asennuspaikalla. Kun puuhun poraa etukäteen reiän, joka on halkaisijaltaan millimetrin kiinnitysruuvia kapeampi, puuaines pysyy täysin ehjänä ja jalka jaksaa kantaa painavatkin astiastot sukupolvelta toiselle.

Massiivipuusta valmistetut tolppajalat asennetaan tyypillisesti suoraan kannen neljään kulmaan, mikä jättää koko pöydän alustan avoimeksi. Kulmiin asennetuissa jaloissa on paljon hyviä puolia istumajärjestyksen kannalta, vaikka samalla jokainen perheenjäsen kolauttaa pikkuvarpaansa samaan massiiviseen kulmatolppaan säännöllisin väliajoin etsiessään yöllistä vesilasia pimeässä. Puumateriaali antaa onneksi anteeksi pieniä muokkauksia, joten jalkojen ulkoreunat kannattaa hioa kevyesti pyöreiksi karkeuden 180 hiomapaperilla ennen öljyämistä tai lakkaamista, jolloin kulmat eivät tunnu teräviltä osuessaan jalkaterään.

Puisten jalkojen kiinnityksessä hyödynnetään usein jalkoja yhdistävää sarjapuuta, joka tekee koko pöytärakenteesta erittäin jäykän ja poistaa huojumisen. Sarjapuu kuitenkin vähentää suoraan sitä tilaa, joka jää ruokailijan reisien ja pöydän alapinnan väliin. Pöydän kasaaja huomaa tämän korkeusongelman yleensä vasta tyytyväisenä koeistuessaan ja todetessaan farkkujen kiristyvän puurakenteen ja tuolin väliin niin tiukasti, että ylösnousu vaatii pöytälevystä työntämistä. Tämä vältetään vaivattomasti valitsemalla sarjapuun leveydeksi korkeintaan seitsemän senttimetriä, jolloin vapaaksi korkeudeksi tuolin istuinosasta pöydän alareunaan jäävät toimivat 20 senttimetriä.

Ristikkojalka on tyylikäs vaihtoehto

Keskelle asennettava metallinen ristikkojalka vapauttaa pöydän sivut ja kulmat täysin esteettömiksi, mikä mahdollistaa tuolien vapaan sijoittelun koko kannen ympärille. Tämä malli toimii erittäin hyvin silloin, kun ruokapöytä halutaan varustaa useilla erikokoisilla tuoleilla ilman pelkoa siitä, että tuolinjalka osuu pöydän tukirakenteisiin. Jos ristikon kasaamisen aloittaa vankkumattomalla itseluottamuksella ilman ohjeita, tajuaa vasta tunnin hikoilun jälkeen asentaneensa risteävät keskituet nurinpäin. Oikein koottuna keskelle sijoitettu jalka kantaa raskaatkin lankkupöydät vakaasti, ja imurointi pöydän ympäriltä sujuu helposti, kun lattiatasossa ei ole neljää erillistä estettä kierrettävänä.

Pöytälevyn ja jalkojen liitoskohdassa upotettavat kierremuhvit ovat ylivoimainen ratkaisu perinteisiin puuruuveihin verrattuna. Kun kanteen porataan tarkat reiät ja niihin kierretään teräksiset M8-kokoiset muhvit, jalat voidaan irrottaa ja kiinnittää kymmeniä kertoja ilman ruuvinreikien kulumista väljiksi. Asennusvaiheessa perustason nikkaroija voi joskus onnistua poraamaan upotusreiän hieman vinoon ja ihmetellä sitten otsa rypyssä vinoon sojottavaa pulttia. Poraamalla reiät akkukoneeseen liitettävän pienen poraustelineen avulla jokainen reikä asettuu täsmälleen 90 asteen kulmaan, ja liitoksesta tulee huomattavan luja ja pitkäikäinen.

Loe allikast edasi