# Suomalaisen verkkoviihteen kasvusta ei kerro yksi prosenttiluku

- Link: https://kihulane.eu/arhiiv/297348
- Published: 2026-11-10T14:07:55+03:00
- Author: RSS

![]()

Tilastokeskuksen Finland in Figures 2026 kertoo, että 94 prosenttia 16–89-vuotiaista
käytti internetiä tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana vuonna 2025. Älypuhelin
oli omassa käytössä 91 prosentilla samasta ikäryhmästä. Luvut kuvaavat verkkoviihteen
teknistä perustaa, eivät sitä, kuinka moni maksoi peleistä, katsoi urheilua tai 
käytti tiettyä palvelua. Jo lähtöjoukon ja ajanjakson täsmällinen lukeminen muuttaa
uutisen tulkintaa.

Verkkoviihteen maksutavat poikkeavat toisistaan yhtä paljon kuin käyttötavat. Suoratoistotilaus
veloittaa sovitusta käyttöjaksosta, kun taas kasinopelissä panos ja palautus kirjautuvat
kierroksittain. Maksullisten vaihtoehtojen joukossa [Nettikasino](https://vivatbet.eu/fi/casino)
vaatii siksi oman kululaskelmansa: pelin teoreettista palautusprosenttia ei voi 
verrata kuukausitilauksen hintaan. Palvelun avaaminen, maksettu katselujakso ja 
pelattu kierros ovat eri tapahtumia myös käyttötilastoissa.

## Vuoden 2026 julkaisu ei aina mittaa vuotta 2026

Julkaisuvuosi ja havaintovuosi ovat eri asioita. Vuonna 2026 julkaistu taskutilasto
kokoaa myös vuoden 2025 tietoja ja aiempia vertailuvuosia. Jos kaikki luvut nimetään
nykyhetken käyttäjämääriksi, vertailuun syntyy perusteeton tarkkuus. Otsikon vuosiluvun
rinnalla pitää säilyttää myös alkuperäinen mittausjakso.

Internetin käyttö viimeisten kolmen kuukauden aikana on laajempi mittari kuin tietyn
palvelun päivittäinen käyttö. Henkilö voi kuulua ensimmäiseen ryhmään hoitamalla
pankkiasioita eikä silti käyttää verkkoviihdettä lainkaan. Vastaavasti useita palveluja
käyttävä henkilö on väestötilastossa edelleen yksi henkilö. Sovellusten käyttäjämääriä
ei siksi voi laskea suoraan yhteen väestöluvuksi.

### Puuttuva havainto ei tarkoita nollaa käyttäjää

Taskujulkaisun mukaan 60 prosenttia 16–89-vuotiaista katsoi elokuvia, sarjoja tai
urheilua suoratoistopalveluissa tutkimusta edeltäneiden kolmen kuukauden aikana 
vuonna 2024. Saman rivin vuoden 2025 arvo puuttuu tästä julkaisusta. Puuttuva havainto
ei tarkoita nollaa eikä mittaa muutosta edellisestä vuodesta. Tästä taulukosta ei
siten voi laskea suoratoiston kasvua vuodelle 2025.

Tilastokeskuksen vuoden 2026 julkaisun havainnot koskevat 16–89-vuotiaita.

  |  Mittari |  Osuus |  Havaintojakso |  
 |  Internetin käyttö |  94 % |  Edeltävät kolme kuukautta, 2025 |  
 |  Oma älypuhelin |  91 % |  2025 |  
 |  Pikaviestipalvelujen käyttö |  86 % |  Edeltävät kolme kuukautta, 2025 |  
 |  Suoratoiston katselu |  60 % |  Edeltävät kolme kuukautta, 2024 |

## Puhelin yhdistää katselun ja keskustelun

Vuonna 2025 pikaviestipalveluja oli käyttänyt edeltäneiden kolmen kuukauden aikana
86 prosenttia 16–89-vuotiaista, kertoo sama tilastojulkaisu. Yhteisöpalveluja päivittäin
tai lähes päivittäin käytti 64 prosenttia. Luvut koskevat eri toimintoja ja käyttötiheyksiä.
Niiden perusteella ei voi päätellä, kuinka moni keskusteli juuri urheilusta tai 
katsoi samalla videota, mutta viestintä on selvästi olennainen osa verkon käyttöä.

Kun katsoja vaihtaa lähetyksen ja viestien välillä, tekstityksen luettavuus ja toiston
jatkuminen nousevat käytännön kysymyksiksi. Pienellä näytöllä sisältöluettelon koko
ei yksin ratkaise käyttökokemusta. Kokeile, löytyykö kesken jäänyt kohta ja säilyvätkö
valitut ääni- ja tekstitysasetukset. Eri sovellusten ja laitteiden toiminta voi 
poiketa toisistaan, vaikka sama tilaus antaisi pääsyn niihin kaikkiin.

## Tilaaja, katsoja ja maksaja eivät ole sama henkilö

Yhteisessä kotitaloudessa yksi henkilö voi maksaa tilauksen, jota käyttää useampi
ihminen palvelun ehtojen sallimalla tavalla. Vastaavasti sama ihminen voi maksaa
useista palveluista. Tilausten lukumäärä ei siten yksin paljasta yleisön kokoa. 
Markkinaraportin mittayksikkö on luettava ennen kuin lukua verrataan väestökyselyyn.

Käyttötapojen seurannassa kannattaa erottaa:

 * Henkilöt, tilit ja maksulliset tilaukset.
 * Viimeisen kuukauden ja viimeisen kolmen kuukauden käyttö.
 * Maksullinen pääsy ja maksuton sisältö.
 * Suora lähetys ja myöhemmin katsottava tallenne.
 * Palvelun avaus ja sisällön varsinainen toisto.

Erottelu auttaa myös omaa tilausten vertailua. Maksu voi jatkua kuukaudesta toiseen,
vaikka sisältöä ei avattaisi. Palveluun kirjautuminen puolestaan voi tapahtua vain
tilauksen peruuttamista varten. Molemmat näkyvät järjestelmissä tapahtumina, mutta
kumpikaan ei yksin osoita tyytyväistä viihteen kuluttajaa.

## Suora urheilu sitoo yleisön yhteiseen hetkeen

Tallenteen etu on ajankohdan valinta. Suora urheilu tarjoaa yhteisen tapahtumahetken,
jolloin viestit ja keskustelut ovat osa kokemusta. Lähetyksen viive voi kuitenkin
vaihdella laitteiden ja yhteyksien välillä. Siksi ystävän lähettämä tulosviesti 
voi saapua ennen kuin sama tilanne näkyy omassa kuvassa.

Katsojan käytännön ratkaisu voi olla ilmoitusten hiljentäminen tai yhteisen katselutavan
sopiminen. Lähetyksen laadusta puhuttaessa kannattaa erottaa tarkkuus, katkoksien
määrä ja viive. Yksi palvelu voi näyttää terävän kuvan ja silti toistaa tilanteen
toista myöhemmin. Näitä ominaisuuksia ei pidä tiivistää yhdeksi epämääräiseksi laatuarvioksi.

### Sama palvelu voi ratkaista kaksi eri tarvetta

Joku avaa videopalvelun seuratakseen tiettyä ohjelmaa. Toinen käyttää sitä taustaäänenä
ja kolmas keskustelun lähtökohtana ystävien kanssa. Käyttäjät voivat näkyä samassa
kuukausiluvussa, vaikka heidän syynsä palata ovat erilaiset. Palvelun muutoksen 
vaikutusta ei siksi voi päätellä vain siitä, kasvoiko kokonaisaika.

Jos hinnankorotus osuu vähän katsovaan tilaajaan, yksi erityisen tärkeä ohjelma 
voi silti ratkaista jatkamisen. Paljon katsova puolestaan saattaa vaihtaa palvelua,
jos tarvitsemansa sisältö poistuu. Molemmat ovat ymmärrettäviä valintoja ilman oletusta
käyttäjän yleisestä uskollisuudesta. Sisällön saatavuus ja laskutusratkaisu on arvioitava
erillisinä tekijöinä.

Väestökysely ja palvelun tapahtumatiedot täydentävät kuvaa eri suunnista. Kysely
kertoo vastaajien ilmoittamasta käytöstä määritellyllä ajanjaksolla. Palvelun loki
puolestaan voi tallentaa avauksen, maksun tai toiston alkamisen. Lokitapahtuma ei
sellaisenaan osoita, että käyttäjä katsoi sisällön loppuun, ja kyselyn perusteella
ei yleensä voi tunnistaa yksittäistä palvelussa tehtyä tapahtumaa.

Siksi kahden prosenttiluvun ero ei vielä ole osoitus muutoksesta. Tarkista ensin,
onko vastaajajoukko sama, käytetäänkö samaa aikaväliä ja tarkoittaako käyttö molemmissa
samaa toimintaa. Vasta tämän jälkeen erotukselle voi antaa suunnan ja suuruuden.
Muuten näennäinen trendi saattaa syntyä pelkästä määritelmän vaihtumisesta.

## Seuraava hyödyllinen tieto löytyy omasta käytöstä

Väestötilasto antaa vertailukehyksen, mutta palvelun arvo omassa arjessa näkyy käytetyissä
illoissa ja toteutuneissa maksuissa. Valitse tarkasteluun yksi laskutusjakso ja 
merkitse, mitä sisältöä todella käytit. Kirjaa myös epäonnistunut toisto tai puuttunut
nimike. Näin luettelo odotuksista erottuu toteutuneesta palvelusta.

Ennen seuraavaa veloitusta tarkista hinta, ajanjakso ja peruuttamistapa. Jos vertaat
tietoja uuteen uutiseen verkkoviihteen kasvusta, etsi siitä samaan tapaan kohderyhmä,
kysymys ja havaintovuosi. Ilman näitä kolmea tietoa prosenttiluku ei vielä kerro,
kenen viihdetavat oikeastaan muuttuivat.

[Loe allikast edasi](https://eestinen.fi/2026/11/suomalaisen-verkkoviihteen-kasvusta-ei-kerro-yksi-prosenttiluku/)
